sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Hävikkiviikko 4.-10.11.

Huomenna 4.11. starttaa hävikkiviikko. Kuluttajaliiton ideoiman teemaviikon tarkoituksena on vähentää ruokahävikin määrää. Nelihenkisen perheen ruokahävikki on lähes 100 kiloa vuodessa. Se tarkoittaa rahallisesti 500 euron lovea kukkaroon. Viime vuonna ruokabloggaajat järjestivät kuukauden kestäneen Hävikistä herkuksi- tempauksen. Nyt hävikkiviikko kannustaa kaikkia suomalaisia löytämään omasta arjesta tapoja hävikin pienentämiseksi. Ideoita varmasti riittää vaikka kuinka ja niitä saa myös jakaa muiden iloksi. Viime vuoden tempauksessa ylikypsät banaanit päätyivät banaani-suklaapulliin.

Kotitalouden yleisimmät ruokahävikit syntyvät leivästä, tuoreista hedelmistä, vihanneksista, juureksista ja maitotuotteista. Meillä nuo edellä mainitut (maitotuotteita lukuun ottamatta) päätyy tarvittaessa lampaille ja kanoille. Kananmunankuorista lähtien nämä ruokahävikit on haluttua tavaraa tallissa. Joudun silti myöntämään että hävikkiä syntyy tästäkin huolimatta. Aion osallistua haasteeseen ja kirjaan ylös päiväkirjamaisesti viikon aikana roskiin menevän ruuan määrän, poisheittämisen syyn ja hukkaan heitetyn rahasumman.

Mitä eroa on päiväysmerkinnöillä - parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä? Parasta ennen -merkintää käytetään melko hyvin säilyvissä elintarvikkeissa kuten leivissä, maitotuotteissa ja suklaassa. Päiväyksen jälkeenkin ruoka voi olla täysin syöntikelpoista kunhan se on säilytetty oikealla tavalla. Kun taas viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa tuotteen viimeistä myyntipäivää. Tätä merkintää käytetään helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa, esimerkiksi kala- ja lihatuotteissa. Tarkista onko ruoka pilaantunut ennen kuin heität sen pois!







Tässä yksi ruokahävikin vähentäjä. Tosin syö ja kasvaa jo niin hurjasti että oikein hirvittää.

Ja tässä toinen - ei enää tipuksi kutsuttava.


Isommat pääsevät halutessaan vielä ulkoilemaan.


4 kommenttia:

  1. Kanat ovat kyllä niin ihana keino hävikin välttämiseen :)
    Aina kun kuorin vaikkapa perunoita, mietin, että pitäisikö hankkia muutama lemmikkikana nämä syömään. Meillä kotona (siis silloin äitin kanssa vielä asuessani) oli kanaparvi ja varsinkin Kaaleppi -kukko on jäänyt kaihoisasti mieleeni mahtavana tyyppinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne ihania. Toivottavasti näitä hävikin vähentäjiä tepastelee vielä joskus sinunkin pihassa. Itse olen aikaisemmin pelännyt lintuja. Ensimmäinen kukko ei helpottanut tilannetta lainkaan. Mutta tämä uusi Anselm- kukko tipuineen on kyllä vienyt täysin sydämeni :)

      Poista
  2. Ihania ja isoja jo! Taas pukkasi muisto kaukaa: lapsena ansaitsin ensimmäisen ison tytön polkupyörän ruokkimalla kanoja. Ruoantähteet piti sekoittaa käsin johonkin kylmään kananruokanesteeseen (yäk! ja kanat oli hulluna kimpussa kun menin kaatamaan ruuan kaukaloon. Ei mikään romanttinen muisto, mutta vihreä jopo oli ihana! Ja munat maistuivat mahtavilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana muisto ja tuo jopo oli varmasti rakas! :)

      Poista