perjantai 15. marraskuuta 2013

Punajuuren monet mahdollisuudet






Maaseudun Tulevaisuuden keskiviikkona ilmestyneen Kantri-lehden ruokasivuilta löytyy punajuuriherkkuja. Tällä kertaa unohdettiin perinteiset lindströminpihvit ja borssikeitto. Voi että, kuinka monipuolinen juures tuo punajuuri voikaan olla. Lehdestä löytyy ohjeet punajuuri-vuohenjuustopiirakoihin, skonsseihin jotka täytin smetanalla ja punajuurihillolla sekä punajuuripavlova. Pavlova sopii niin värin kuin maun puolesta vaikka jouluiseen kahvipöytään.

Tämän punajuuriteeman jäljiltä jääkaappiin jäi pyörimään muutama juuri. Juureslastut on tavattoman herkullisia ja helppoja valmistaa. Makeannälkä voitti taas kerran joten tein näistä lopuista juurista punajuuri-suklaalastuja.


PUNAJUURI-SUKLAALASTUT SUOLAHIUTALEILLA pellillinen

1 iso punajuuri
tummaa suklaata
suolahiutaleita

Kuori punajuuri ja leikkaa ohuiksi siivuiksi mandoliinilla tai juustohöylällä. Levitä siivut tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Taputtele viipaleet kuiviksi talouspaperin avulla. Paista lastuja 150-175 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes ovat kuivahtaneet. Lastujen ei tarvitse olla koppuroita koska ne kovettuvat vielä jäähtyessään. Sulata suklaa esimerkiksi vesihauteessa. Kasta lastut suklaaseen ja ripottele päälle suolahiutaleta.









lauantai 9. marraskuuta 2013

Tomaatti-vuohenjuustopiirakka






Näin syksyllä juustot alkavat maistumaan erityisen hyviltä. Se lienee ihan ymmärrettävää. Täytyyhän kehon rasvavarastot olla hyvällä mallilla ennen pakkasia. Vuohenjuusto maistuu minulle kyllä kesät talvet, mutta tässä piirakassa se maistuu taas erilaiselta ja ihanalta. Piirakan valmistus aloitetaan punasipulihillokkeen hauduttamisella. Pehmeä vuohenjuusto levitetään muotoon leikatun voitaikinan päälle. Pinnalle ripotellaan punasipulihilloketta ja halkaistuja kirsikkatomaatteja.



TOMAATTI-VUOHENJUUSTOPIIRAKKA

500 g voitaikinaa (esikaulittu ja laskostettu)
2 punasipulia
1 rkl oliiviöljyä
sormisuolaa
2 rkl balsamiviinietikkaa
2 rkl ruokosokeria
150 g pehmeää vuohenjuustoa (esim. Chavroux)
1 rasia kirsikkatomaatteja
timjamia
kananmuna voiteluun

Kuori ja viipaloi punasipulit ohuiksi siivuiksi. Paista sipuleita oliiviöljyssä paksupohjaisessa kattilassa. Mausta suolalla. Kypsennä sipuleita keskilämmöllä noin 15 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmeitä. Alenna lämpöä ja lisää balsamiviinietikka ja sokeri. Sekoita hyvin. Kypsennä vielä noin 20 minuuttia. Lisää balsamiviinietikkaa jos hilloke tuntuu kuivalta. Jäähdytä.

Kauli sulanut voitaikina niin, että saat leikattua siitä normaalin kakkuvuoan kokoisen piirakanpohjan. Jämäpalat kannattaa kaulia uudelleen ja paistaa niistä vaikka omenapiirakoita. Leikkaa kevyesti (ei läpi asti) piirakkapohjaan noin sentin paksuinen reuna. Voitele reuna kananmunalla. Levitä piirakan keskelle pehmeä vuohenjuusto. Ripottele päälle punasipulihilloketta ja asettele pintaan halkaistut kirsikkatomaatit. Paista 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes reunat on saaneet kauniin värin.




perjantai 8. marraskuuta 2013

Maitorahkan parasta ennen -päivä meni jo, mitä sitten?






Maitotuotteet ovat yksi yleisimmistä kotitalouden ruokahävikeistä. Erityisesti hapanmaitotuotteet säilyvät aivan hyvin päiviä parasta ennen -päivän jälkeenkin. Jos maitotuotteita ei halua nauttia sellaisenaan niin ne kannattaa hyödyntää leivonnassa tai ruoanlaitossa. Tällä kertaa maitorahka katosi sämpylöihin kuivahtaneen hiivan kera, mutta rahkasta olisi voinut tehdä vaikka rahkalettuja. Vaikka hiiva olikin hieman kuivahtanut, lopputulos oli kaikkea muuta kuin kuiva.

Löydän jääkaapista aina silloin tällöin puoliksi käytetyn hiivapaketin. On hyvä muistaa, että murentuminen, tummuminen tai valkoinen peite hiivan pinnassa ei vaikuta hiivan käyttökelpoisuuteen. Kunhan parasta ennen -päivästä ei ole hirmuisesti aikaa. Sinne vaan nesteen sekaan siis!






PEHMEÄT RAHKASÄMPYLÄT
noin 20 kpl

1 prk (250 g) maitorahkaa
2 1/2 dl maitoa
30  g hiivaa
1 1/2 tl suolaa
2  rkl siirappia
1 1/2 kaurahiutaleita
n. 7 dl vehnäjauhoja
reilu loraus rypsiöljyä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen rahka-maitoseokseen. Lisää suola, siirappi ja kaurahiutaleet. Alusta taikinaan vehnäjauhot ja lisää öljy alustamisen loppuvaiheessa. Taikina saa olla pehmeää. Kohota taikina liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi (vähintään 20 min).

Leivo taikinasta pitkä pötkö ja leikkaa se noin 20 palaan. Nosta sämpylät pellille leivinpaperin päälle ja kohota. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes kypsiä.




keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Sipulipihvin päivitys






Perinteinen sipulipihvi on loistava. Sen voi valmistaa joko kokolihasta tai jauhelihasta. Lopputulos syntyy helposti ja vain muutamalla raaka-aineella. Sipulipihvi saattaa olla jonkun makuun kuiva sillä perinteinen versio nautitaan ilman kastiketta. Tällä kertaa pihvit saivat seurakseen kastikkeen. Tämän kermaisen kastikkeen voisi ihan hyvin korvata vaikka punaviinikastikkeella. Ahkera emäntä olisi tietenkin keittänyt pohjan itse, mutta tänä vuonna sekin jäi väliin. Käytin kastikkeessa kaupan valmista lisäaineetonta kastikepohjaa.


SIPULIPIHVIT KERMAKASTIKKEELLA
4:lle

noin 400 g jauhelihaa tai kokolihaa (nautaa tai hirveä)
2 sipulia
suolaa ja mustapippuria
ruokaöljyä & nokare voita
2 dl demi-glace kastikepohjaa
noin 1 dl kermaa

Ota liha ajoissa huoneenlämpöön. Mausta jauheliha suolalla ja vasta rouhitulla mustapippurilla. Muotoile jauhelihasta öljytyin käsin kuusi noin 1,5 sentin paksuista pihviä. Kuori ja viipaloi sipulit renkaiksi. Paista sipulirenkaita pannulla niin että saavat hieman väriä. Siirrä sipulit sivuun ja paista pihvit. Kaada sekaan demi-glace ja kerma. Anna pihvien hautua 5-10 minuuttia. Viimeistele pihvit paistetuilla sipulirenkailla. Tarjoa perunamuusin kera.




sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Hävikkiviikko 4.-10.11.

Huomenna 4.11. starttaa hävikkiviikko. Kuluttajaliiton ideoiman teemaviikon tarkoituksena on vähentää ruokahävikin määrää. Nelihenkisen perheen ruokahävikki on lähes 100 kiloa vuodessa. Se tarkoittaa rahallisesti 500 euron lovea kukkaroon. Viime vuonna ruokabloggaajat järjestivät kuukauden kestäneen Hävikistä herkuksi- tempauksen. Nyt hävikkiviikko kannustaa kaikkia suomalaisia löytämään omasta arjesta tapoja hävikin pienentämiseksi. Ideoita varmasti riittää vaikka kuinka ja niitä saa myös jakaa muiden iloksi. Viime vuoden tempauksessa ylikypsät banaanit päätyivät banaani-suklaapulliin.

Kotitalouden yleisimmät ruokahävikit syntyvät leivästä, tuoreista hedelmistä, vihanneksista, juureksista ja maitotuotteista. Meillä nuo edellä mainitut (maitotuotteita lukuun ottamatta) päätyy tarvittaessa lampaille ja kanoille. Kananmunankuorista lähtien nämä ruokahävikit on haluttua tavaraa tallissa. Joudun silti myöntämään että hävikkiä syntyy tästäkin huolimatta. Aion osallistua haasteeseen ja kirjaan ylös päiväkirjamaisesti viikon aikana roskiin menevän ruuan määrän, poisheittämisen syyn ja hukkaan heitetyn rahasumman.

Mitä eroa on päiväysmerkinnöillä - parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä? Parasta ennen -merkintää käytetään melko hyvin säilyvissä elintarvikkeissa kuten leivissä, maitotuotteissa ja suklaassa. Päiväyksen jälkeenkin ruoka voi olla täysin syöntikelpoista kunhan se on säilytetty oikealla tavalla. Kun taas viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa tuotteen viimeistä myyntipäivää. Tätä merkintää käytetään helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa, esimerkiksi kala- ja lihatuotteissa. Tarkista onko ruoka pilaantunut ennen kuin heität sen pois!







Tässä yksi ruokahävikin vähentäjä. Tosin syö ja kasvaa jo niin hurjasti että oikein hirvittää.

Ja tässä toinen - ei enää tipuksi kutsuttava.


Isommat pääsevät halutessaan vielä ulkoilemaan.